Lippukunnan alkuvaiheet
Otteita Ensio Rajaniemen tekstistä Korven Koukkaajien 40-vuotishistoriikissa:
”Ajatus ajoittuu kevääseen 1945, paikan ollessa Fredrikinkatu ja ”Sellainen porukka voidaan ja pitää perustaa” -lauseen lausuja Juhani Pesonen.”
”Ajatus muhi aluksi sen ryhmän keskuudessa, jonka keskinäiset ystävyyssuhteet olivat osittain peräisin kouluajoilta, jotka kiinteytyivät asepalveluksessa ja synnyttivät näin ajatuksen järjestäytyneemmästä yhdessäolosta siviiliin pääsyn jälkeen.”
”Varsinainen perustamiskokous pidettiin Hannun nahkapäällisillä tuoleilla + soffaa kuluttaen. Päivä oli silloin syyskuun toinen, vuoden ollessa AD 1945.”
”Tässä perustamiskokouksessa pohdittiin varsin perusteellisesti mm. nimikysymystä. Pohdittiin monia uljasvivahteisia vaihtoehtoja. Kuten ”Napapiiri Näkyy Boys”, ”Huoltoveljet” jne. Ja päädyttiin nimeen ”Korven Koukkaajat”. Tästä nimestä muokkautui sitten ”Rämpi Veikkojen” kautta vaeltajakillalle aivan oma ”Koucku Broidit” nimi, joka on säilyttänyt paikkansa iän, tietojen, taitojen, yhteiskunnallisen aseman ja monelle myös vatsan kasvaessa. Kantajoukko oli suuruudeltaan kaksikymmentäkolme nuorta miestä.”
Tekstissä mainittu vaeltajakilta Koukkubroidit kokoontuu vielä tänäkin päivänä.
Alkuajoista asti Koukkaajat ovat toimineet Mikael Agricolan kirkon tiloissa yhdessä vuonna 1943 perustetun Eiran Partiotytöt -lippukunnan kanssa.
1940-luvulla tehtiin Koukkaajien vanha lippu. Siinä on vihreällä pohjalla kaksi kuusta, joiden välissä on nuotio ja tämän päällä hopeinen partiolilja. Kulmia koristivat X-kristusmonogrammit merkkinä siitä, että lippukunta toimi seurakunnan kanssa yhteistyössä. Tämä lippu arvioitiin Partioheraldikkojen julkaisussa Suomen epäheraldisimmaksi, sillä sen kuviot ja värisommittelu eivät noudattaneet heraldiikan tarkkoja lainalaisuuksia.
Vuonna 1956 lippukunnalle saatiin vanhempainneuvosto ja virallinen johtajaneuvosto perustettiin vuonna 1957. Samana vuonna siirryttiin noudattamaan Suomen Partiopoikajärjestön sääntöjä. Lippukunnan ensimmäinen leiri pidettiin Kilmulassa ja sinne osallistui 28 poikaa.
1950-luvulla eräpojat hankkivat vanhasta pelastusveneestä rakennetun purjeveneen ”Hima-Kutosen”, jota kunnostettiin yhteisvoimin. Koukkaajilla on siis ollut meritoimintaa hyvin varhaisista vaiheista lähtien.
Myös ensimmäinen johtajiston Kuusijuhla pidettiin 50-luvulla, ja tämäkin perinne on jatkunut lähes katkeamattomana nykypäivään.
Kauden 1968-1969 aikana Tavistholmeniin rakennettiin lukemattomien talkootuntien tuloksena Korven Koukkaajien legendaarinen partiokämppä. Varastorakennus sekä kaivo saatiin käyttöön vuonna 1969.
1970- ja 1980-luvut
Syksyllä 1976 otettiin käyttöön lippukunnan punavalkoinen huivi.
”Suuri mullistus” tapahtui syksyllä 1978, kun perustettiin ensimmäinen tyttösudenpentulauma ja Koukkaajista tuli yhteislippukunta.
Syksyllä 1979 lippukunnalle hankittiin p/v Koukku -niminen pelastusvene.
Niin ikään 1970-luvulla Koukkaajat ottivat käyttöön ns. peruspartio-ohjelman, mikä tarkoitti ruskeasta partiopaidasta siirtymistä siniseen paitaan.
1980-luvulla lippukunnan jäsenmäärä vakiintui hieman yli sataan henkeen.
Vuonna 1984 suunniteltiin lippukunnalle uusi, nykyinen lippu, sillä vanhan lipun kangas oli jo päässyt huonoon kuntoon. Lipun suunnitteli Jussi Metsola, jonka poika oli tuolloin juuri liittynyt lippukuntaan. Uudessa lipussa vanhan lipun aiheet toteutettiin heraldiikan sääntöjen mukaisesti, ja mukaan saatiin Koukkaajien oman partiohuivin punavalkoinen väritys: ”Lipussa on valkealla pohjalla sininen rakovalkea, jossa punainen viisisakarainen liekki. Keskimmäinen sakara muodostaa liljakuvion ja sininen havukoroinen lakio.” Uusi lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön vuonna 1985.
2000- ja 2010-luvut
Lippukunnan koulutusalus Merinorsu vaihdettiin s/y Närppään vuonna 2015.
Vuonna 2013 Eiran Vihervillit (aiemmin Eiran Partiotytöt, EPT) yhdistyivät Korven Koukkaajiin. Tätä ennen Hipsut olivat liittyneet Vihervilleihin, joten nykyisin Koukkaajissa vaalitaan lisäksi paitsi Vihervillien, myös Hipsujen historiaa.
2010-luvulla lippukunnan jäsenmäärä rikkoi ensimmäistä kertaa 200 jäsenen rajapyykin. 2010-luvulla panostettiin huomattavasti aikuisrekryyn, minkä seurauksena uusia aikuisia tulikin johtajiksi runsain määrin.
Korven Koukkaajat 